Viva la Paris! Jour 4

Soft Landing Campin viimeinen kokonainen päivä, vähiin käy ennenkuin loppuu! Tältä päivältä ei juuri kuvia ole, mutta tekstiä tulee nyt sitten vähän enemmän. Eilisestä viisastuneina tänä aamuna taisi olla kaikilla vähintään se 20 herätystä ja onnistuttiinkin olemaan kerrankin ajoissa paikalla - aamupala tosin joudittiin uhraamaan, sillä uni maittoi kuitenkin vähän liian hyvin... Hätä ei kuitenkaan ollut tämän näköinen!

 

sitten kun vielä ymmärtäisi enemmän kuin puoli lausetta... :D

Otettiin taas metro ja tällä kertaa suuntana oli La Fontaine de St. Michelin eli siis St. Michelin suihkulähde. Ihailtiin hetki lähdettä sekä kauempana siintävä Notre Damea, jonka jälkeen käveltiin noin viiden minuutin päähän Hôtel de Villen eteen. Hôtel de Ville on Pariisin kaupungintalo, oikein komea vanha rakennus, joka ei kuitenkaan ollut ihan parhaimmillaan juuri silloin: se oli verhottu rakennustelineillä ja pressuilla meneillään olevan kunnostusprosessin vuoksi. Saimme muutaman tunnin vapaata aikaa, jonka sai käyttää shoppailemiseen tai Notre Damen ihailuun tai ihan vain istuskelemalla portailla. Me nälkäiset kaksi, Elisa ja minä siis, suunnistimme ilmainen wifi ja capuccino silmissä kiiluen kadun toisella puolella sijaitsevaan McDonaldsiin, jossa söimme erittäin epäranskalaisen sekä epäterveellisen aamupalan.

Tämän jälkeen oli aika suunnistaa takaisin hostellille lounaalle ja orientaatiotilaisuuteen, johon osallistui meidän pohjoismaalaisten (sekä muiden eurooppalaisten) tiistaina saapuneiden vaihtarien lisäksi juuri parahiksi lounaalle saapuneet meksikolaiset, australialaiset, amerikkalaiset sekä ties mistä muualta älyttömän lennon jälkeen rättiväsyneet vaihtarit - näin meidän lukumäärä kasvoi kertarysäyksellä noin 30 vaihtarista70 vaihtariin! Aikamoinen määrä kansainvälisiä nuoria.

Kolmituntisen orientaation jälkeen suunnattiin takaisin kaupungille, jotta vasta saapuneet vaiharit saisivat nähdä vähän Pariisia. Saimme neljä tuntia vapaata aikaa ja suurin osa meistä suuntasikin ihan ensimmäiseksi Notre Damea katsomaan. Onnistuin siellä kadottamaan Elisan ja australialaisen Even ja amerikkalaisen Danan, joten päätin kävellä vähän ympäriinsä ja vain ihastella Pariisia. Siinähän kävi sitten niin, että onnistuin eksymään aivan totaalisesti suunilleen toiselle puolelle Pariisia, kuten arvata saattaa :D Ja tietähän ei mitenkään voinut kysyä!! Okei, oikeasti olin kokoajan varma että seuraavasta käännöksestä tulisisin tutulle kadulle ja löytäisin tien omine nokkineni... Ja löysinhän minä lopulta! Ei siihen mennytkään kuin kolmisen tuntia. Parasta oli, että kun löysin tieni Notre Damen luokse, onnistuin eksymään vielä kahdesti matkalla St. Michelinille. Välimatkaahan siinä on ehkä huimat 500 metriä - omistan loistavan suuntavaiston!

Kun vihdoin noin tuntia ennen sovittua aikaa olin tapaamispaikalla, en suostunut enää liikkumaan yhtään mihinkään vaan istuskelin suihkulähteen luona yksin odottelemassa muita. Pikkuhiljaa muitakin vaihtareita ilmestyi paikalle ja juteltiin siinä kaikki yhdessä ja siinä kävi ilmi, etten todellakaan ollut ainut, joka oli eksynyt - melkein kaikki meistä olivat eksyneet jossain kohtaa, jotkut enemmän ja toiset vähemmän. Jossain vaiheessa joku alkoi hyräilemään Spice Girlsiä ja se eskaloituikin nopeasti siihen, että noin 20 nuorta lauloi jokainen vähän erilaisella aksentilla niin kovaa kuin vain pystyi "Yo, I'll tell you what I want, what I really really want, so tell me what you want, what you really really want, I'll tell you what I want, what I really really want..." - hieman saatoimme kerätä katseita, jos ei vielä tässä kohtaa, niin sitten siinä kohtaa kun Spice Girls vaihtui Justin Bieberiin :D

Norja, Suomi, Meksiko, Australia, Yhdysvallat... ♥