Ranskalainen koulutusjärjestelmä

Eli tässä postauksessa kerron, miten tämä ranskalainen, kieltämättä melko ärsyttävä, koulutusjärjestelmä toimii ja miten se eroaa suomalaisesta. Koulun arjesta en tässä postauksessa kerro, tämä postaus nimittäin tulee jo olemaan aika pitkä ilman sitäkin. Mutta, seuraavassa postauksessa on luvassa sitten lisää siitä ihan tavallisesta kouluarjesta. Luultavammin siinä en aio puhua mistään muusta, joten se tulee sitten olemaan aika lyhyt postaus.

Koulutusjärjestelmän rakenne
Ranskalainen koulutus on akateemisesti hyvin korkeatasoista ja vaatii todella korkean työmoraalin. Ranskassa kaikissa ensimmäisen ja toisen asteen kouluissa lukuvuosi on trimester eli kolmijaksoinen. Suurin lähtökohtainen ero Suomeen verrattuna on, että vanhemmat voivat valita joko yksityisen tai julkisen koulun. Stereotyyppistä ajattelua on, että vain rikkaista perheistä tulevat lapset ovat yksityisessä koulussa. Koska kuitenkin julkiset koulut ovat valitettavan usein aivan ääriään myöten täynnä, oppilaiden vanhemmille ei joissan tapauksissa jää muuta vaihtoehtoa, kuin laittaa lapsensa yksityiseen kouluun. Noin 15% ranskalaisista lapsista opiskelee yksityisissä kouluissa. Koulumaksu on koulun alkaessa noin 40 euroa/kk, mutta se nousee asteittain ja lukiossa maksu voi olla jo 250 euroa/jakso. Lisäksi kouluruoka maksaa noin 3-4 euroa/ateria, lasku maksetaan joka jakson alussa. Lisäksi kirjat, kuten Suomessakin, maksetaan itse.

 Useimmat ranskalaiset lapset aloitavat koulutaipaleensa 3-vuotiaana école maternellessa, joka kestää neljä vuotta. Se on yhdistelmä suomalaisesta päivähoidosta ja esikoulusta, ei siellä oikeasti mitään opiskella, vaikka sitä kouluksi kutsutaankin. Syy koulun aloittamiselle näin aikaisin on yksinkertainen: se on ilmaista. "Normaali" päivähoito on maksullista ja aika kallistakin täällä, joten monet laittavat sitten lapsensa mieluummin kouluun.

6-vuotiaana lapset siirtyvät école élémentaireen, joka kestää viisi vuotta. Tästä alkaa ranskalaisten yleinen oppivelvollisuus. Suomalainen vastine tälle on ala-aste. Ja koska olisi aivan liian yksinkertaista numeroida luokat alkamaan ykkösestä, ranskalaiset ovat antaneet ihan omat nimet jokaiselle élémentairen luokalle. Ne ovat järjestyksessä ensimmäisestä viimeiseen: cours préparatoire eli CP, cours élémentaire première année eli CE1, cours élémentaire deuxième année eli CE2, cours moyen première année eli CM1, cours moyen deuxième année eli CM2. Loogista, eikös vain? Ihan laittaa ihmettelemään, miksemme Suomessakin käytä tällaista systeemiä!

11-vuotiaana aloitetaan collegè, joka päättää ranskalaisten oppimisvelvollisuuden viiden vuoden jälkeen. Näin ollen Ranskassa yleinen oppivelvollisuus loppuu 16-vuotiaana. Tälle suomalainen vastine on ylä-aste. Ja mikä vielä loogisempaa, luokka-asteet alkavat sixièmestä eli kuudennesta ja loppuvat troisièmeen eli kolmanteen. Mitä vanhempi olet, sitä pienempi numero luokka-astettasi edustaa, kuten vain järkevää onkin.

Collegèn jälkeen voi valita joko lycée généralen tai lycée profesionelen. Général vastaa suomalaista lukiota ja profesionel suomalaista amattikoulua. Général kestää kolme vuotta, ensimmäisenä vuonnasi olet luokalla seconde (suomeksi toinen), jolloin joudut opiskelemaan kaikkea matematiikasta ranskan kirjallisuuteen, joka on siis erillinen oppiaine; lisäksi on myös ranska omana oppiaineenaan. Tosin ainakin näin premièrellä siellä opiskellaan aivan samanlaisia asioita. Première (suomeksi ensimmäinen) on siis toinen luokka, jolloin valitset linjan, jota haluat opiskella. Vaihtoehtoina ovat Scientifique, Littéraire tai Economiques et Sociales. Ainakaan lycéessä ei tunnu olevan mitään yleistä opetussunnitelmaa, ainakaan sen perusteella miten première L opiskelijatkin voivat samassa koulussa eri opettajilla käydä aivan erilaisia asioita läpi - osalla on jopa eri kirja käytössä!

Linjalla S opiskeltavat aineet: (opiskelija voi valita erikoistuvansa johonkin viidestä viimeisestä aineesta, mutta hänen täytyy silti opiskella kaikkia seitsemää ensimmäistä ainetta)
liikunta
historia&maantieto (jostain syystä nämä kaksi oppiainetta on Ranskassa niputettu yhteen)
englanti
ranska
matematiikka
fysiikka-kemia
SVT:tä (la science de la vie est de la terre: la vie tarkoittaa käytännössä ihmisbiologiaa, tutkiaan soluja, hermojärjestelmää, aivoja, verenkiertoa yms; la terre tarkoitta kirjaimellisesti maata ja tämä puoli SVT:stä on itselleni toistaiseksi vielä vähän hämäränpeitossa, mutta ilmeisesti tässä opiskellaan jotain maantietoon liittyvää, Wikipedian artikkeli mainitsi ainakin vesikehän, ilmakehän ja biosfäärin)
EAT:tä (Ecologie, Agronomie et Territoires: ekologia, maataloustiede ja alueet, ei mitään tietoa mikä tämä on)
ISN (Informatique et Sciences du Numérique: tätä en osaa edes kääntää suomeksi, mutta siis jotain tietotekniikkaa ja digitalisaatiosta)

Linjalla L opiskeltavat aineet: (yleensä lycée tarjoaa vain jomman kumman arts-suuntauksista)
liikunta
historia&maantieto
englanti
ranska
ranskan kirjallisuus
SVT (1 viikkotunti)
fysiikka-kemia (1 viikkotunti)
vieras kieli (saksa tai espanja)
vieraan kielen kirjallisuus (saksa, espanja tai englanti)
latina tai (muinais)kreikka
Arts visuelles (Cinéma tai arts plastiques)
Les arts du spectacle vivant (Histoire des arts, Musique, Théatre, Danse tai Arts du cirque)

Linjalla ES opiskeltavat aineet:
liikunta
historia&maantieto
englanti
ranska
matematiikka
SVT (1 viikkotunti)
fysiikka-kemia (1 viikkotunti)
SES (Sciences Economiques et Sociales)

Lukion viimeisellä luokalla eli terminalella aloitetaan näiden aineiden lisäksi filosofian opiskelu ja tämän viimeisen vuoden päätteeksi jokainen tekee le baccalauréat -kokeen jokaisesta opiskelemastaan aineesta, myös liikunnasta. Kielissä on ainakin L-linjan opiskelijoilla sekä suullinen että kirjallinen koe, mutta muuten kokeet ovat kaikki kirjallisia (paitsi se liikunta tietysti on jotain liikuntaa). Le baccalauréat eli lyhyemmin BAC on ranskalaisten ylioppilaskoe ja -tutkinto, jonka kanssa haetaan yliopistoon. Vaihtoehtona yliopistolle on BAC +2 tai BAC +3 -tutkinto, joka suoritetaan lycéessä. Nimensä mukaisesti se on kaksi tai kolme lisävuotta BACin jälkeen, ja se antaa jonkinlaiset työllistymis- ja jatkokoulutmahdollisuudet, joista en kuitenkaan sen tarkemmin tiedä.

Ranskalaisella yliopistolla eli universitélla on suomalaiseen verrattuna oikeastaan vain se ero, että ainakaan julkisista yliopistoista käytännössä yhteenkään yliopistoista ei ole pääsykoetta, vaan kaikilla ylioppilastutkinnon suorittaneilla on oikeus ilmoittautua opiskelijoiksi yliopistolle ylioppilastutkintoaan vastaavaan koulutusohjelmaan. Tätä kompensoidaan opintojen aikana tapahtuvalla vuosittaisella karsinnalla siten, että vain osa opiskelijoista pääsee etenemään seuraavalle vuodelle, karsinta tapahtuu opintomenestyksen perusteella. Tässä korostuu sen tärkeys, että on lycéessä valinnut oikean linjan opiskeltavakseen, sillä esimerkiksi lääkäriksi ei voi opiskella jos ei ole käynnyt S-linjaa. Tämän myötä ranskalainen koulusysteemi ei jousta yhtä paljon kuin suomalainen.

Huh, sellainen faktapostaus! Tulipahan aika pitkä, mutta kyllähän tämä sen verran laaja aihekin on, ettei yhtään ihme. Tämä ei varmaan kiinnosta monia, mutta koska tiedän tällä blogilla olevan ainakin muutama lukija, jotka harkitsevat vaihtoon lähtöä nimenomaan Ranskaan, tulee tämä ainakin heille olemaan hyödyksi! Seuraavassa postauksessa tosiaan kouluarjesta ja kuulumisista vähän, sitten tulee varmaankin postausta yleisistä stereotypioista yms., joita ranskalaisilla tuntuu olevan suomalaisista.

Bisous!