Monipuolinen Ranska

Mitä Ranskasta tulee ensimmäisenä mieleen? Croisantit, crepit, raitapaidat ja baskerit - vaikea, mutta kaunis kieli, Eiffel-torni ja Mona Lisa. Surullista, että monien mielikuvat Ranskasta ovat nämä suppeat stereotypiat - jotka eivät kaikki edes ole totta. Tämän postauksen tarkoituksena on kertoa joitakin faktoja Ranskasta, mutta mitään tappotylsää Wikipedian kaksoisartikkelia tästä ei tule. Postaus näyttää pitkältä, mutta tekstiä on vähemmän kuin kuvia, joten ei kannata pelästyä! Tämä postaus kannattaa ehdottomasti lukea, jos miettii vaihtoon lähtemistä - erityisesti, jos pohtii Ranskaa yhtenä vaihtoehdoista.

Ranska lyhyesti: 

Kieli: Ranska (le français)

Pinta-ala: 551 500km² (Manner-Ranska, merentakaiset alueet + 91 927km² = 643 801km² vs. Suomi 338 424 km²)

Väkiluku: 63 721 000 asukasta (vs. Suomi 5 439 000)

Hallinto: Presidentti François Hollande ja pääministeri Bernard Cazeneuve (vaalit 4-5/2017)

Tämä kartta on jo vanhentunut, sillä vuonna 2016 Ranskassa toteutettiin la réforme territoriale, jonka
johdosta aiemmat 22 régionia (kuvassa värikoodatut) muodostettiin uudelleen ja määrä tipputettiin 13

Ranska on siis tosiaan jaettu régioneihin jotka itsessään on vielä jaettu pienempiin alueisiin, départementteihin - omani on Ariège, oikealla alhaalla vihreän alueen vieressä ja Andorran yläpuolella.

Tässä vielä uudistetut régionit, omani on Occitanie, jossa yhdistyvät
Midi-Pyrénées ja Languedoc-Roussillon. Régionin pääkaupunki on Toulouse

Jokainen région on omanlaisensa, jokaisella on oma aksentti, omat hassut sanat (chocolatine! puistatuksen väreet kiirivät selkäpiitäni pitkin kun joku kehtaa sanoa pain au chocolat... *köhköh* juntit *köhköh*) ja omat perinteensä, jotka voivat liittyä juhliin, ruokaan, pukeutumiseen, kieleen tai oikeastaan mihin tahansa. Hyviä esimerkkejä ovar Bretagne, jossa on oma kieli sekä Marseillen alue, jonka symboli bouillabaisse (kala-äyriäiskeitto) on.

Ranskassa on paljon vuoristoista seutua, itse siis asun Pyrénéesien seudulla. Suomi nyt sattuu olemaan lättänä kuin pannukakku, joten maisemat todellakin ovat aivan erilaiset täällä vuoristoseudulla, ja aivan mielettömän upeat ovatkin! Vuorilla on paljon asutusta, on hiihtokeskuksia, vanhoja linnoja/linnoituksia, mahtavia kartanoita sekä luostareita ja kirkkoja, myös krusifikseja on rakennettu paljon.

Tästä saamme sopivan aasinsillan liittyen uskontoon. Ranska on edeleen vahvasti katolinen maa, jossa joka kylästä löytyy jonkinlainen kirkko tai palvontapaikka, monista useampikin. Unescon maailmanperintökohteiksi listattuja katedraaleja löytyy Ranskasta muutamia, esimerkiksi Lourdes. Myös krusifiksit ovat yleinen näky, ne voivat olla pieniä ja puisia tai hillittömän suuria rautaisia, kaupungin keskustassa, kaupungin edustalla tai esimerkiksi juuri vuorilla. Myös monenlaisia vainojen muistomerkkejä löytyy. Kovin moni ei kuitenkaan käy kirkossa messussa, ei edes jouluna - itse en tunne ketään.

Toinen mieletön vierailukohde ovat Ranskan monet linnat ja linnoitukset, pelkästään omassa départementissani niitä on 24 kappaletta! Linnojen kunto vaihtelee suuresti, esimerkiksi Carcassonnen linnoitus on aivan äärimmäisen hyvin säilynyt, kun taas Roquefixade on vain osa alkuperäisen linnan rauniosta. Voin luvata, ettei Ranskasta löydy ainuttakaan régionia, jossa ei ole minkäänlaista linnaa.

Carcassonne

Montségur

Montségur

Miksi lähteä Ranskaan vaihtoon?

Ranskaa puhutaan manner-Ranskan lisäksi Korsikan saarella, Réunionilla, Tahitilla, Belgiassa, Sveitsissä, Monacossa, Andorrassa, Luxemburgissa, Kanadassa (Qubec), Algeriassa, Etelä-Afrikassa, ja monissa muissa Afrikan maissa sekä tietysti Ranskan merentakaisilla alueilla. Myös monissa maissa, joita en tässä maininnut, puhutaan tai ymmärretään ranskaa ainakin joillain alueilla. Ranskan taito avaakin näin ollen tulevaisuudessa monia ovia sille, joka sitä sujuvasti puhuu.

Kielen kehittämisen suhteen Ranska on ihanteellinen paikka. Englannin taso täällä on aivan surkea, isoissa turistikaupungeissa asiakaspalvelijat saattavat osata kohtalaista tai jopa hyvää englantia, mutta tavalliset ihmiset eivät sitä osaa. Muistan viime vuoden lähtövalmennukset, joissa puhuttiin "kuherruskuukaudesta kohdemaan kanssa" ja mietittiin muiden Ranskan tyttöjen kanssa kyllä jo silloin vaihtovuoden toisella viikolla, kun Pariisin Soft Landing Camp oli ohi ja arki alkanut, että oikeampi termi olisi "kylmää vettä niskaan ämpärikaupalla -kuukausi". Alku oli aivan kamala meillä kaikilla, joiden ranskan taidot olivat käytännössä olemattomat, mutta toisaalta, näin kieli tarttui nopeasti ja oppiminen alkoi sujumaan vauhdilla pahimman kielishokin mentyä ohi. Kuukauden kohdalla ei enää tullut paniikkikohtausta, kun joku sanoi bonjour ja kolmen kuukauden kohdalla ymmärsi ja puhui jo paremmin kuin ikinä Suomessa ranskan tunneilla. 

Hostisä, hostveli ja hänen lapsensa Abi ja Ilan sekä Danka, slovakialainen
vaihto-oppilas, joka oli samassa perheessä 2012

Les Monts d'Olmes (station de ski)

Anyway, ranska ei ole niin vaikea kieli oppia kuin monet kuvittelevat ja vielä useammat antavat ymmärtää. Itse väittäisin sen olevan helpompi kuin englanti, sillä poikkeustapauksia on huomattavasti vähemmän esimerkiksi ääntämisessä. Toki kymmenen vuoden opiskelu ja englannin jatkuva kuuleminen mediassa vaikuttaa siihen, että suurinosa suomalaisista oppii englannin helposti kaikista sen poikkeuksista huolimatta. Vinkkinä kielen oppimiselle, oli se sitten ruotsi, viro, ranska tai mandariinikiina - älä pelkää käyttää kieltä! Puhumalla niin paljon kuin mahdollista virheistä välittämättä kielitaito kasvaa kohisten ja oma "kielikorva" kehittyy ja alat itsekin kuulla, jos teet virheen ja uusien sanojen suku jää päähän nopeasti ja alat myös erottamaan aksentteja!

Kielistä vielä sen verran, että moni vaihtari oppii ymmärtämään myös paikallisia pikkukieliä suppeiden alkeiden verran. Itse ymmärrän kataloniaa tervehdysten verran, samoin jotkin ruokasanat ymmärrän ja tämän lisäksi tunnistan oksitaanin, jos kuulen tai näen sitä. Muita mahdollisia kieliä, joita vaihdon aikana voi oppia ovat bretoni, flaami ja alsacien.

Niin kauniit rannikon myrskypilvet ❤

Ranskalainen ruokakulttuuri on jotain aivan mahtavaa - ohuen ohuet crêpit, kuumat gaufre aux Bruxellesit kera nutellan, macaronsit, mérlot, moules frites... Jos jatkan vielä, niin tästä tulee kymmenen kilometrin pituinen, joten ehkä parempi lopettaa! Pointti oli, että vaikka koulussa syödään kolmesti viikossa ranskalaisia ja kahdesti pâtes au beurrea ja kiloja kertyy, niin kyllä tämä aito ja tuore ranskalainen ruoka laadukkaan viinin kanssa nautittuna on jotain, joka jokaisen pitäisi oppia tuntemaan!

Lisäksi historiasta ja arkkitehtuurista tai ihan vain estetiikasta kiinnostuneelle Ranska tarjoaa silmänruokaa upeiden ja koristeellisten vanhojen rakennusten muodossa aivan kylläisyyteen asti. Pastellinsvävyiset talot ovat arkea ainakin täällä etelämmässä, lähempänä Saksan ja Sveitsin rajaa tiedän taas vastaavasti "colombages"-arkkitehtuurin olevan leimallista. Ihailtavaa voi aina luottaa löytävänsä.

Colombages

Colombages-tyyliä Strasbourgissa

Etelän ihanat pastellitalot ❤

Jos yhtään tuntuu, että Ranska voisi olla se sinulle tarkoitettu juttu, minulle saa aina laittaa sähköpostia, snäppiä tai instagram directiä tai ottaa Facebookissa yhteyttä - vastaan mielelläni ja kertoilen kaikkea Ranskasta ja vaihtovuodesta ylipäänsäkin!

À prochaine, bisous!