Eli
tosiaan, kuten jo mainitsinkin, lauantaina 6.5 lähdin Toulouseen,
jossa vietin päivän pääasiassa ihanan Carcassonnessa asuvan
tanskalaisen Alexandran kanssa. Päivä lähti kunnolla käyntiin
yhdeksän maissa juoruhetkellä Starbucksissa kahvien ja donitsien
äärellä, sillä aamupala oli tottakai jäänyt kummaltakin välistä
ja kaupat aukesivat muutenkin vasta kymmeneltä.
Seuraavaksi
suunnattiin toteuttamaan Alexandran ostoslistaa ja tunnissa Alexandra
saikin ostettua kaiken tarvitsemansa ja juuri sopivasti Letizia,
italialainen vaihtari, soitti minulle ja sovittiin tapaaminen viiden
minuutin päästä. Löysimme toisemme, mutta emme ehtineet ristiin
menevien suunnitelmien takia vaihtaa kuin muutaman sanan. Letizia oli
Toulousessa juhlimassa luokkakaverinsa syntymäpäivää.
Seuraavaksi
etsimme käsiimme kaverini Lauran, joka on siis suomalainen. Ollaan
tunnettu toisemme Lauran kanssa jo ikuisuus (kahdeksan vuotta –
same thing, right?) ja kun selvisi, että Laura tekee oman lukionsa
kanssa samanlaisen minivaihdon Ranskaan kuin itsekin tein lukion
ykkösellä ja että lukio ja isäntäperheet sijaitsevat
Toulousessa, oli meidän ihan pakko sopia tapaaminen :D Vaihdoimme
muutaman sanan suomeksi, ja sitten pitikin vaihtaa ranskaksi, koska
Lauran host ei ollut ymmärtänyt, mistä on kyse – hän kuvitteli,
että minä ja Alexandra olimme osa sitä samaa suomalaista porukkaa,
joka oli heidän lukiossaan vierailulla. Hämmentyneen «mais t’parle
français!?» ja viiden minuutin selityksen jälkeen kaikki olivat
tilanteen tasalla ja sovimme, että näemme lounaan jälkeen
uudelleen. Minä ja Alexandra suuntasimme bistroon syömään, kun
taas Laura lähti kahden muun suomalaisen sekä ranskalaisten
siskosten Ekaaran ja Jenniferin kanssa hampurilaisille.
Jaoimme
Alexandran kanssa älyttömän hyvän pizzan ja pullon roséa
puoliksi ja tyytyväisinä lähdimme tämän jälkeen seikkailemaan
pikkukaduille Ranskasta ja kesästä nauttien. Bongauslistalle päätyi
pari aivan mielettömän suloista kauppaa, ravintolan ulkopöytä,
jota peitti pinkki Unikko-pöytäliina (Alexandrakin tunnisti!) sekä
ihania pikkukatuja kauniine rakennuksineen.
Tämän
kaiken keskellä ehdimme tottakai räpsiä ainakin sata ja yksi
kuvaa, jonka jälkeen lähdimme suunnistamaan takaisin kohti
ydinkeskustan shoppailukatua liittyäksemme muiden tyttöjen seuraan.
Ehdotin, että lähtisimme kaikki syömään jälkiruuat Tuttifrutti
forzen yougurt -baariin ja kun kaikki innostuivat ajatuksesta,
suuntasimme sinne, tuhlasimme rahat ja istuimme puistoon auringossa
olevalle penkille nauttimaan jäätelöistämme. Sain virallisen
tulkin roolin, kun piti ensin kyselleä kaikkien suomalaisten
suunnitelmat suomeksi, sitten englanti/ranska -sekoituksella
Alexandran ja minun suunnitelmat ja lopuksi tiivistää kaikki
ranskaksi Ekaaralle ja Jenniferille, jotta pystyisimme
suunnittelemaan, miten hajaudumme ja paljonko aikaa kullakin on ennen
kuin pitää lähteä. Tämä kiinnosti kovasti vieressä istunutta
poikaporukkaa, joka ei ollut ikinä kuullut sanaakaan suomea ja
ihmetteli kovasti, mitä kieltä me oikein puhuttiin :D Siitä
tulikin sitten oikein tarinatuokio, kun selitettiin kaikkien
kansallisuuksia ja miten me oikein puhumme niin montaa kieltä (ja
ymmärrämme toisiamme).
Kaiken kaikkiaan tähän hyvin
tapahtumarikkaaseen päivään mahtui huimasti paljon erilaisia
juttuja: ukkoskuuro, kuvia meidän kanssa halunnut polttariporukka,
pari eksymistä, lähestulkoon junasta myöhästyminen, hauskoja
lauseita kun yritin puhua kolmea kieltä samaan aikaan ja
paljon aurinkoa ja nauruja sekä hyvää mieltä! Oli ihanaa olla
isolla tyttöporukalla liikenteessä ja puhua kunnolla sekä suomea,
että ranskaa – itselle jäi pitkäksi aikaa hyvä mieli, varsinkin
kun moni kehui, miten hyvin puhun ranskaa, hassusta aksentista viis!
Seuraavaksi tulossa postaus viime viikonlopun Bordeaux-reissusta, jos aikataulu ei petä, niin sen pitäisi olla ulkona keskiviikko-iltana! Bisous x
