perjantai 30. syyskuuta 2016

Vive la Paris! Jour 3

Heippa! Anteeksi hirveästi, että tämän postauksen julkaisu venähti näin pahasti - mutta puolustuksekseni kerron, että syynä oli tietokoneeni laturi, joka päätti hajota :) Minun piti tilata uusi ja kesti aika kauan löytää oikea ja sitten vielä kauemmin löytää se vähän halvemmalla kuin sillä 150€, johon hintaan sitä useimmissa paikoissa myytiin ja kun lopulta löysin sopuhintaan myyvän yrityksen ja sain tilattua laturin, kesti saapuminen KAUAN... No, nyt olen onnellisesti uuden laturin omistaja ja en-niin-onnellisesti 90€ köyhempi :D

Ja nyt se oikea asia! Pariisin Soft Landing Campin kolmas päivä, jolloin ohjelmassa oli Louvre, shoppailua Champs-Élyséesillä ja Notre Damen ihastelua. Tämä päivähän alkoi siis aivan loistavasti, meidän hostellilla oli aamupala kello 06:45 - 08:45 ja joka aamu meillä oli tapaaminen aulassa kello 09:00. Arvatkaapa tässä kohtaa ketkä kaksi heräsivät tasan kello 08:45 :
"Mitä kello on?"
"Mä en tiedä... Ihan liikaa"
*kaivelee puhelimensa tyynyn alta*
"*sensuroitua kielenkäyttöä* se on varttia vaille 9... Bianca and Eerika wake up we need to hurry!!1!" ja puoli tuntia myöhässä me kaikki neljä vihdoin oltiin aulassa ja päästiin liikkeelle. Ensimmäisenä ohjelmassa Louvre.




Och nu ska jag skriva lite svenska: tack så mycket Nicoline för bilderna! Och du alla, gå praktisera din svenska och läs hennes blogg!

© Nicoline

© Nicoline
© Nicoline

© Nicoline
Materialistit onnensa kukkuloilla ! Vasemmalta Elisa, minä ja Eliza (Norja)
Miten muka muuten voisit todistaa käyneesi siellä, missä unelmat
 käyvät toteen (=Disneyn kaupassa)?
Notre Dame de Paris

Käveltiin taas aivan älyttömän paljon ja tuhlattiin aivan liikaa rahaa sekä tietysti syötiin aivan älyttömän hyvin! Varmaan lähemmäs puolentoista tunnin harhailun jälkeen eksyttiin Elisan kanssa jollekin pienelle sivukujalle Champs-Élyséesin toiseen päähän ja sen varrelta sitten löydettiin pieni ja sympaattinen italialainen pizzeria, jossa syötiin ehkä maailman paras pizza puoliksi. Kun pizza oli tuhottu, tajusimme, että meillä oli noin puoli tuntia löytää takaisin kohtaamispaikalle... Juoksuksihan se sitten lopulta meni, mutta oltiin vain minuutti myöhässä! :D

Lemppari!
Ja seuraava postaus tulee vielä tämän saman viikonlopun aikana, Soft Landing Campin viimeinen kokonainen päivä, jonka jälkeen tulee postaus saapumisesta isäntäperheeseen ja ensimmäisistä kahdesta viikosta koulussa. Nämä kummatkin ovat jo valmiina luonnoksina, mutta en viitsi julkaista kolmea postausta samana päivänä, joten odottakoot siellä vielä päivän-pari. 

Bisous! Amités, Mirka

maanantai 12. syyskuuta 2016

Vive la Paris! Jour 2

Eli Pariisin Soft Landing Campin toinen päivä! Herättiin hostellilla joskus seitsemän maissa sen jälkeen kun kaikkien meidän kolmen suomalaisen herätyskellot olivat huutaneet yhtä aikaa melkein viisi minuuttia... :D Meidän brasilialainen huonekaverimme oli herännyt ensimmäisen herätyksen ensisävelmiin ja ihmetteli kovasti, miten ihmeessä me pystyttiin niin tyytyväisinä nukkumaan kun kaikki ne herätyskellot soivat :D Kun aamutoimista oli suoriuduttu huomattavan koomamaisissa tunnelmissa, laahustimme alakertaan aamupalalle. Yhdeksältä lähdettiin kävelemään kohti 1o minuutin päässä olevaa metroasemaa ja sieltä huristelimme Montmartre (Marttyyrien vuori) -nimisen Pariisin kuuluvan kylän liepeille. Edessä odotti aivan jumalaton määrä portaita +25*C helteessä... Ei ollut ihan suurinta herkkua, mutta olipahan sen arvoista! Varoitan, tässä postauksessa on ihan hirveästi kuvia... Tältä päivältä otettiin paljon kuvia, mutta muilta ei niinkään, joten jatkossa ei ihan näin älytöntä määrää tule olemaan.



Basilique du Sacré-Cœur de Montmartre
Yllä vähän tunnelmia heti portaiden yläpuolelta, näkymät olivat aika komeat, kun näki koko kaupungin! Käveltiin vähän syvemmälle kylään isolla porukalla ja sovittiin alla näkyvän kirkon edusta kohtaamispaikaksi 1,5h päästä, tämän ajan saisimme käyttää vapaasti Montmartressa hortoillen. Sen jälkeen kävelisimme yhdessä kylän toiselle laidalle, sen historiaa samalla lyhyesti ja pääpiirteittäin läpi käyden, jonka jälkeen olisi taas muutama tunti vapaata aikaa lounastamiseen. 

Église Saint-Pierre de Montmartre



Minä, oikealla Elisa ja Eerika (suomalaiset) ja vasemmalla Bianca (brasilialainen)










Anteeksi tästä ihan jäätävästä kuvamäärästä!! Ainut puolustukseni on, että siellä oli niin nättiä, että oli ihan pakko vaan kuvata ja kuvata! Sain itseasiassa torujakin siitä, kun olin kokoajan noin 20 metriä muita jäljessä pysähtelemässä keskelle autotietä kameran kanssa, kuten kunnon turisti ainakin... :D
Kuvitelkaa olevanne syömässä tota tunnelmallisessa pienen kulmaravintolan ulkopöydässä, on +27*C lämmintä,
edessä on kauniit maisemat ja sisältä kuuluu vanhaa ranskalaista musiikkia! Täy-del-lis-tä!!



Lounaan jälkeen hypättiin uudestaan metroon, ja huristeltiin Pariisin keskustaan, jossa ohjelmassa oli Seinen jokiajelu ja vierailu Eiffel-tornin toisessa kerroksessa. Jokiajeluun mennessä kaikki meidän neljän hengen porukasta olivat aivan nestehukan partaalla, jalat krampissa ja selät palaneina, joten hirveästi kuvia ei otettu - lähinnä poistettiin, kun ensimmäisen otetun kuvan jälkeen kamera ilmotti muistin olevan täynnä. Mutta Eiffelistä otettiin kyllä kuvia! Niistä tosin enään vain ihan kaikista parhaat laitan tähän, sillä tässä postauksessa on jo nyt aivan liikaa kuvia...











tiistai 6. syyskuuta 2016

Vive la Paris! Jour 1

Bonjour!

Tiistaina koitti vihdoinkin se päivä, kun oli lentokoneen pyörien aika irrota maasta. Hassua kyllä, ei jännittänyt yhtään! Paitsi se, että käsimatkatavarat punnitaan, t. 6 kiloa ylipainoa... Ja se, että kaksi muuta Exploriuksen kautta lähtevää vaihtaria olisivat aivan hirveitä ja meillä ei klikkaisi yhtään. Onneksi kuitenkaan kumpikaan kauhuskenaario ei toteutunut!



12:15 lähtenyt kone oli perillä etuajassa jo kello 14, mutta se aika, mikä voitettiin lentomatkasta hävittiin kyllä moninkertaisesti lentokentällä ja metrossa seikkailemalla ja muita vaihtareita bussiin odottelemalla... Kun bussi lopulta oli lastattu täyteen norjalaisilla, tanskalaisilla, ruotsalaisilla, suomalaisilla, itävaltalaisilla, saksalaisilla, taiwanialaisilla, italialaisilla ja brasilialaisilla vaihtareilla, päästiin matkalle kohti hostellia. Matka tehtiin niin sanotusti maisemareittiä pitkin ajamalla Champs-Élyséesiä pitkin ja ihailemalla ikkunasta muunmuassa Disneyn kauppaa, Riemukaarta ja Eiffel-tornia ihailemalla.

jokalapsen unelma check! 
Seine

Kun saavuttiin hostellille, ehdittiin juuri ja juuri käydä pikausuihkussa ja vaihtamassa vaatteet huoneissa ennen kuin oli päivällinen. Päivällisen jälkeenkin oli aikaa suunilleen vain vaatteiden vaihtamiseen ennen kuin lähdettiin kävellen katselemaan lähistölle, miltä Pariisi näyttää illalla (aika nätiltä, voin kertoa!)

pakollinen selfie
Grillattua tomaattia ja kanaa, parhaita ranskalaisia IKINÄ, kivikova
sämpylä & supermakea leivos


Quartier Latin
filosofianopiskelijat löytää aina ne hienoimmat patsaat maailmalta!
Le Panthéon
Muista päivistä teen uskoakseni jokaisesta oman postauksen, sillä kuvia ja kerrottavaa on paljon! Koulu alkoi tänään, joten saa nähdä miten ehdin ja jaksan - koulu kyllä ottaa veronsa, varsinkin kun kaikki vanhat ja tutut rutiinit ovat vaihtuneet täysin uudenlaisiin... Siitäkin kerron lisää jossakin omassa postauksessa.

Bisous! Amités, Mirka

maanantai 5. syyskuuta 2016

Moi, qui-c'est?

Bonsoir!

Tässä tulee teille, jotka ette minua vielä tunne, pieni taustoitus minusta! Olen siis Mirka, 18-vuotias lukion tokaluokkalainen Vihdistä. Lähellä sydäntäni ovat lukeminen, kirjoittaminen ja kirjat sekä elokuvat että tv-sarjat. Olen myös kissa-, koira- ja hevosihminen ja oikeastaan ylipäätäänkin pidän eläimistä.



Sain idean vaihtoon lähtemisestä myöhään, vasta lukion ykkösen keväällä. Mietin kohdemaatani pitkään ja vertailin eri maita keskenään perusteellisesti. Valintaa rajoitti ikäni, sillä suurin osa vaihdoista on tarkoitettu 14-17 -vuotiaille ja moniinkaan maihin ei voinut enää lähteä, jos oli täyttänyt 18 ennen lähtöpäivää. Vaihtoehtoja olivat Saksa, Sveitsi, Belgia, Ranska, Espanja, Chile ja Iso-Britannia. Ensin karsiutui pois britit, sillä koin (ja koen edelleenkin) englantini olevan niin sujuva, että minun olisi ikään kuin "tuhlausta" lähteä vuodeksi englanninkieliseen maahan kun voisin mieluummin käyttää sen täysin uuden ja erilaisen kielen ja kulttuurin oppimiseen. Seuraavaksi karsiutui pois Chile, sillä vanhempani eivät innostuneet lattarimaasta ollenkaan. Sitten lähtivät Sveitsi ja Belgia, sillä olin liian vanha lähtemään niihin muistaakseni joka järjestön kautta. Lopulta mietin siis Saksan, Ranskan ja Espanjan välillä.

Aina on hyvä väli laittaa kissan kuva!
Päätin hakea Espanjaan ja sinne myös pääsinkin, mutta hakupakettia odotellessa rupesin katumaan päätöstäni ja soitin järjestökseni valikoituneelle Exploriukselle, että voisinko vielä vaihtaa kohdemaatani Espanjasta Ranskaan. Se onnistui, sillä Ranskaan oli silloin lähdössä vain yksi oppilas lisäkseni, joten oppilaspaikat eivät olleet täynnä ja koska hakupakettikaan ei ollut vielä tullut, ei vaihdosta tullut oikeastaan mitään muuta härdelliä kuin laskutuksen uusiminen (Ranska oli muistaakseni about 3 tonnia halvempi). Ehkä suurin syy kohdemaan vaihtoon oli se, että koin ranskan kielen olevan itselleni hyödyllisempi tulevaisuudessa työelämässä, mutta myös se, että tunsin ranskalaisen kulttuurin olevan jotenkin enemmän minulle mieluisa. Ja kertaakaan en ole vielä katunut päätöstäni vaihtaa! Toki uskon, että jos vaihtaminen ei olisi onnistunut, olisin varmasti saanut myös espanjalaisesta vaihtovuodesta kaiken irti ja mahtavan kokemuksen.

Läksiäisjuhlat Ranska-teemalla
Siinä oli kai kaikki, hakuprosessista teen vielä erikseen kunnon postauksen, kunhan arki vähän ehtii tasaantua täällä Ranskassa. Seuraavaksi on tulossa moniosainen postaussarja Pariisin soft landing campista, stay tuned!

Amités, Mirka